Par Préférence uruille
Teos on omistettu Susanne Kujalalle. Teoksen säveltämisen on mahdollistanut Sibelius-rahasto.
K.e.: Susanne Kujala, Organo Nova, Paavalinkirkko, Helsinki, 13.11.2009
Kesto 9 min.
Par Préférencen (2009) dramaturgia perustuu voimakkaiden vastakohtien vaihteluille: epäjatkuvuuksille ja pysyville tilanteille, soinnillisille vastakohdille, musiikin hitaalle ja nopealle ulottuvuudelle. Kaksi ääripäätä, "äkki" ja "laava", vuorottelevat läpi teoksen. Epäjatkuva äkkimateriaali sisältää jyrkkiä leikkauksia, laukaisuja, tiheitä ja laajoja massoja ja se käyttää hyväkseen voimakkaita akustisia ilmiöitä. Saumaton laavamateriaali sitä vastoin etenee pehmeän sulavasti tilanteesta toiseen. Alussa "laava" huojuu erivireisillä unisonosävelillä, kunnes se keskeytetään äkkimateriaalilla. Välillä laavamateriaali venyy pitkäksi sointimatoksi, jossa liike tapahtuu lähinnä hitain äänenvärimuutoksin. Teoksen keskivaiheilla "laava" muuttuu pisteiksi ja toccata-materiaaliksi, joka prosessoituu kimpuiksi ja lopulta äkkimateriaaliksi.
Par Préférencellä on romantiikan urkutraditiossa viitattu urkujen monipuolisiin värimahdollisuuksiin - soinnissa itsessään on sanoma.